ITE metsällä ja savannilla

ITE-taide on suomalaista nykykansantaidetta. Lyhennesana ITE viittaa sanayhdistelmään “itse tehty elämä”. Näyttely esittelee kotoista ja eksoottista luontoa ja eläimiä.

Ite-taide määräytyy taiteeksi lainausmerkeissä – taidetta taiteen rajojen takana, ulkopuolisen taidetta, mutta taidetta yhtä kaikki, väljässä mielessä. Välitön, kouluttamaton, jukuripäinen luomisen riemu ja tyyli nostaa esiin metsiemme ja pirttiemme kätköistä aivan uuden alkuvoimaisen “taideheimon”. ITE, ”Itse Tehty Elämä”, viittaa tekijöiden itseoppineisuuteen, omaperäiseen luovaan ilmaisuun ja usein intohimoiseen, elämäntavaksi asti laajenevaan taiteen tekemiseen.

Museon aulaan sekä ulos puistoon levittäytyvät rinnakkain meidän luontomme tutut eläimet ja savannin eläjät. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Suomen Metsästysmuseon, ITE-museon ja Maaseudun Sivistysliiton kesken. Lisäksi professori Alpo Jaakolan teoksia on lainassa Loimaan taidemuseolta.

Pentti Salinin eläinveistokset katselevat kävijöitä museon puistossa. Kuva: SMM / Osmo Pussinen

Luonnon vuoropuhelua ja vuoropuhelua luonnon kanssa

ITE metsällä ja savannilla on eräänlainen konferenssi, jossa eteläisen ja pohjoisen pallonpuoliskon luonto ja eläimet kohtaavat. Luontoaiheet, erikoiset luonnonmuodostelmat sekä luonnon taiteilijoille tarjoama materiaali ovat ominaista suomalaiselle ITE-taiteelle. Museossa teokset lomittuvat perusnäyttelyn teemoihin ja käyvät vuoropuhelua kotimaisten riistaeläinten ja Jaakko Ojanperän trofeekokoelman eläinten, luonnon muovaamien taideteosten, kanssa. Mukana on myös ihminen, tarkkailijana, toimijana ja luonnon hyödyntäjänä. Monien teosten kierrätysmateriaalit ovat ihmisen jo kerran hyödyntämiä ja hylkäämiä luonnonvaroja: autonrenkaat, romupelti ja juomatölkit jatkavat elämäänsä eläinveistoksissa. Vahvasti maaseudun arkiseen käsityöperinteeseen nojaavat tekniikat kuten moottorisahaveisto, kankaankudonta ja hitsaus lyövät kättä perinteisten kuvataiteen menetelmien kanssa.

Moni suomalainen ITE-taiteilija, kuten Jouko Kinnunen, "katselevi puita väärii" teostensa materiaaliksi Jukolan Laurin tapaan. Kuva: SMM / Osmo Pussinen

Arkkiatrista maanviljelijään

Leimallista ITE-taiteelle on tietty tekninen kömpelyys ja viimeistelemättömyys, aihelmien yllättävät yhdistelmät, odotusten vastaisuus ja ympäristöstä piittaamattomuus – eräänlainen punk-asenne. Toisaalta samoja piirteitä on totuttu pitämään muunkin merkittävän taiteen tunnusmerkkeinä. ITE-taiteen rajanveto ”oikeaan”, varsinaiseen taiteeseen on hankalaa. Kalervo Palsa, Andreas Alariesto ja Alpo Jaakola ovat ITE-henkisen taiteen keskeisiä hahmoja.

Alpo Jaakola (1929-1997) kuului 1950-luvulla Turun surrealisteihin ja eteni eräänlaisen suomalais-pakanallisen luontokäsityksen leimaamaan primitivismiin. Monimuotoisuus, kokonaisvaltaisuus ja hulvaton eri tyylien ja välineiden käyttö kuvaa parhaiten Jaakolaa. Hänen Patsaspuistoaan Loimaalla voi pitää varhaisena ellei ensimmäisenä suomalaisena esimerkkinä ympäristötaiteesta, jossa itseilmaisu, huumori ja yhteiskuntakritiikki saavat kirjavia muotoja. Jaakola oli suomalaisen Ite-taiteen pioneeri.

Alpo Koivumäen Norsulinnut ovat kierrätysromutaiteen huimimpia saavutuksia. Kuva: Hannu Paju

ITE-taide on itse tekemistä ja itselle tekemistä. Teokset on useimmiten tehty omaan tai sukulaisen pihaan iloksi ja ihmetykseksi, harvoin näyttelykäyttöön saati museoon. Sisäinen tekemisen pakko on demokraattinen voima, joka läpäisee kaikki kansankerrokset. Niinpä taiteilijoiden joukossa on muiden muassa arkkiatri Risto Pelkonen. Taiteen kentälle astuessaan akateemisuus saa väistyä ja lääkärikuntamme vanhimmasta tulee kansanmies, jonka kaarnaukkokavalkadi sai alkunsa lastenlapsille veistetyistä leluista.

Mukana on myös Nurmijärven Rajamäeltä Pentti Salin, jonka töissä näkyy vuosikymmenet luontoa tarkkailleen innokkaan metsästäjän asiantuntemus ja paikallisväri. Kierrätysromutaiteen mestari, eläkkeellä oleva maanviljelijä Alpo Koivumäki Kauhajoelta taas on laatinut pihalleen kokonaisen veistospuiston, Alpon savannin, jonka uljaat asukkaat vierailevat Riihimäellä tänä kesänä.

Näyttely siirtyy syksyllä ITE-museoon Kokkolaan ja on siellä esillä 20.10.2016–17.1.2017.


Taiteilijat:

Lari Cavenius Loppi

Jouko Kinnunen Viitasaari

Alpo Koivumäki Kauhajoki

Alpo Jaakola Loimaa

Urpo Koskela Kaustinen

Ilkka Lantto Pello

Viljo Luokkanen Pudasjärvi

Alpo Määttä Sotkamo

Risto Pelkonen Kauniainen

Jorma Pihl Sauvo

Mirjami Rautio Kemi

Ilmari Salminen Petäjävesi

Pentti Salin Nurmijärvi

Jukka Säntti Sodankylä




 

Museokauppa
Keruut
Käpälän jälkiä -uutiskirje
Museoyhdistykseen jäseneksi
Suomen Metsästysmuseo Facebook Suomen Metsästysmuseo LinkedIn TM

Kantapuu