Suomalaista asehistoriaa Metsästysmuseon perusnäyttelyyn

Metsästysmuseon perusnäyttelyuudistuksen uusin vaihe, suomalaista asevalmistusta esittelevä asesali, avataan yleisölle marraskuussa. Pääpaino näyttelyssä on kolmen maassamme toimineen suurehkon asetehtaan – Sako Oy:n, Tikkakoski Oy:n ja Valmet Oy:n Tourulan tehtaan (ent. Valtion Kivääritehdas) – metsästys- ja urheiluasetuotannossa 1920-luvulta 1980-luvulle. Koska kaikkien kolmen asetehtaan syntyhistoria liittyy vahvasti nuoren itsenäisen Suomen puolustuksen varmistaneeseen sotilasasetuotantoon, on näyttelyssä esillä myös näytteitä tehtaiden tästä tuotannosta. Kaikki näyttelyn aseet on valittu Metsästysmuseon omista kokoelmista.

Seppo Polameri taulunsa "Maisema Hämeestä" edessä.

Suomi-konepistoolin kokoamista Tikkakosken tehtaalla.
Kuva: Sako Oy / Tikkakosken tehtaan arkisto.

Vaikka Suomessa toimikin 1900-luvulla kolme suurta asetehdasta, tehtiin metsästäjien tarpeisiin aseita myös lukuisissa pienissä asepajoissa ympäri maan. Aseet eivät välttämättä aina olleet niin tyylikkäitä, tärkeintä oli että niillä metso putosi ja hirvi kaatui ja saatiin lihaa pöytään. Yksi näyttelysalin vitriineistä on omistettu Pellonpään, Viitasen, Honkarannan, Lappalaisen ja monen muun asepajan asemallien esittelylle. Näyttelyssä on esillä myös aseiden valmistuksessa käytettyjä pikkupajojen työvälineitä, kuten esimerkiksi piippusorvi Pellonpään asepajasta Alavudelta sekä puusta valmistettu aseiden piippujen poraamiseen käytetty käsin pyöritettävä poraratas Loukeisen pajasta Tuusniemeltä.

Seppo Polameri metso ja haulikko

Riihimäen kaupunkikuvaan on jo 1920-luvun lopulta kuulunut maamerkkinä Sakon asetehtaan torni. Kuva: Suomen Metsästysmuseo / Tia-Maria Vahekoski.

Myös patruunatietoutta

Tunnettu patruuna-asiantuntija ja -keräilijä Erkki Kauppi on koonnut kokoelmistaan asesalin näyttelyyn patruunoiden kehitystä ja kotimaista patruunatuotantoa esittelevän kokonaisuuden.

Seppo Polameri metso ja haulikko

Sako Oy:n ensimmäinen oma metsästysasemalli oli kevyt lintuluodikko L 46 kaliiperissa 7 x 33. Näyttelyssä on esillä mm. luodikko aivan sarjavalmistuksen alkupäästä vuodelta 1946. Kuva: Suomen Metsästysmuseo / Jukka Peltonen.

Asesalin antia täydentää monipuolinen audiovisuaalinen materiaali, mm. vanhat tehdasfilmit sekä eri tyyppisten aseiden toimintaperiaatteita havainnollistavat animaatiot. Tekeillä on myös näyttelyä täydentävä julkaisu suomalaisen asevalmistuksen lähes viiden vuosisadan mittaisesta historiasta. Vanhempiin, suustaladattaviin metsästysaseisiin voi edelleen tutustua museon perusnäyttelyn vanhemmassa osassa.

 

Museokauppa
Keruut
Käpälän jälkiä -uutiskirje
Museoyhdistykseen jäseneksi
Suomen Metsästysmuseo Facebook Suomen Metsästysmuseo LinkedIn TM

Kantapuu