SM-palkintopuukot Fiskars 2014

Eero Kovasen puukko

Eero Kovasen näkemys helattomasta käyttöpuukosta palkittiin SM-kilpailuissa 2. palkinnolla. Kuva: Suomen Puukkoseura ry.

Suomen puukkojen parhaimmisto Metsästysmuseossa

3.6. – 31.8.2014

Suomen parhaat puukot ovat saapuneet taas Metsästysmuseoon, sillä Fiskarsin Puukkopäivien puukonvalmistuksen SM-kilpailuissa toukokuussa palkitut puukot ovat esillä museossa elokuun loppuun saakka. Näyttelyssä esitellään niin perinteisiä käyttöpuukkoja, maakuntapuukkoja kuin mitä mielikuvituksellisempia korupuukkoja.

Fiskarsin Puukkopäivät järjestettiin tänä vuonna 20. kerran, ja sinä aikana puukonvalmistuksesta on tullut Suomessa suosittu harrastus. Metsästysmuseon näyttely onkin omatoimiselle puukonvalmistajalle hyvä tilaisuus tulla ammentamaan ideoita omiin töihin maan eturivin puukoista. Lisätietoa puukonvalmistuksesta saa myös kilpailun järjestäjältä Suomen Puukkoseura ry:ltä ja sen jäsenlehdestä Puukkopostista.

Esa Vainion puukko

Esa Vainion huoliteltu metsästyspuukko palkittiin Avoimen sarjan SM-palkinnolla. Kuva: Suomen Puukkoseura ry.

Persoonallisuuden osoitus

Puukko on Suomessa kansallinen symboli ja itse tehty puukko monelle persoonallisuuden osoitus. – Suomalainen ja puukko on yli 2 500 vuotta vanha erottamaton yhdistelmä. Puukko kulkee kantajansa mukana metsästysmatkoille, kalareissuille, vaelluksille, partioleireille, ja se vuolee vieläkin sihisevän lastun taitajan käsissä, toteaa pitkänlinjan puukkoseppä Taisto Kuortti.

Ennen puukko kuului vapaan miehen arkiasuun. Maamme tunnetuimpia puukkopersoonia lienee ollut presidentti Pehr Edvin Svinhufvud, joka kantoi puukkoa mukanaan missä ikinä liikkuikaan, jopa linnan juhlissa. Toimiessaan Suomen ensimmäisen hallituksen eli itsenäisyyssenaatin puheenjohtajana 1918 hän herätti ihmetystä aukaisemalla Saksan lähettilään valtakirjan puukollaan. Presidentin vyöllä keikkunut puukko ei tiettävästi ollut omavalmiste, vaan tunnettua kauhavalaista käsityötä.

Enää puukolla ei ole oikeutta koristaa kantajansa vyötä missä tahansa. Puukon hallussapito yleisillä paikoilla kiellettiin vuonna 1972. Se ei kuitenkaan tarkoita, että puukon taru käyttö- ja koriste-esineenä olisi tullut tiensä päähän. Sen osoittaa myös Metsästysmuseon näyttely, joka esittelee mainiosti puukonvalmistuksen tason nyky-Suomessa. Näyttelyn on tuottanut Suomen Puukkoseura ry.

 

Museokauppa
Keruut
Käpälän jälkiä -uutiskirje
Museoyhdistykseen jäseneksi
Suomen Metsästysmuseo Facebook Suomen Metsästysmuseo LinkedIn TM

Kantapuu