Riistan hyväksi

Telkän pönttö Evolla 1952

Pohjoismaisten riistantutkijoiden retkeily- ja neuvottelupäivien osallistuja tutustumassa telkänpönttöön Evolla toukokuussa 1952. Kuva: Nils Höglund/Suomen Riistanhoito-Säätiö/Suomen Metsästysmuseo.

Suomen Riistanhoito-Säätiö 70 vuotta
9.11.2012 - 31.3.2013

Riistan hyväksi -näyttely esittelee suomalaisen riistantutkimuksen ja luonnontieteen historiaa. 70-vuotisjuhlia viettävä Suomen Riistanhoito-Säätiö oli Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen edeltäjä ja loi 1940-60-luvulla suomalaisen riistabiologian perinteen. Säätiön tutkimuslaitos siirtyi Valtion Riistantutkimuslaitokselle vuonna 1964, jonka jälkeen Säätiön tehtäväksi jäi toimittaa Suomen Riista- vuosikirjaa.

Säätiön perustamisen taustalla oli tarve saada tutkittua tieteellistä tietoa hupeneviin riistakantoihin vaikuttavista tekijöistä erilaisten otaksumien sijaan. Sotavuosien hankalan elintarviketilanteen myötä salametsästys lisääntyi ja piittaamattomuus riistakantojen hoidosta väheni. Tämä sai maatalousministeriön johtavat virkamiehet ja Metsästäjäliiton toimi- ja luottamushenkilöt perustamaan erillisen riistantutkimuksesta vastaavan Säätiön keskellä sotaa 14.12.1942. Säätiö puolestaan perusti tehtäväänsä toteuttaakseen tutkimuslaitoksen ja -asemia.

Näyttelyssä esitellään Säätiön yleistä historiaa, tutkimusasemien toimintaa ja Säätiön julkaiseman Suomen Riista- vuosikirjan vaiheita. Luonnonharrastajien ja metsästäjien hyvin tuntemillla Evon ja Söderskärin tutkimusasemilla tehty kenttätyö oli monien tutkimusten perustana. Söderskäristä on tutkija Martti Harion kirjoittanut erillisen osion. Professori Harto Lindèn puolestaan on poiminut esille Suomen Riistan yhdeksän helmeä – yhdeksän merkittävintä artikkelia vuosilta 1948 – 1964, joista hän on laatinut esittelyt. Artikkelit ovat hieno osoitus tutkijoiden työn tuloksista!

Museossa on myös kuultavissa tunnettujen riistabiologien muistelmia Säätiön aikakaudesta ja suomalaisen riistantutkimuksen alkuvaiheista. Säätiötä muistelevat alan pioneerit ylijohtaja Heikki Suomus, tohtori Jukka Koskimies, ympäristönsuojeluneuvos Pertti Seiskari, tohtori Matti Helminen, professori Harto Lindèn ja tutkija Martti Hario. Tutkijoiden muistot ovat jo suomalaisen luonnontieteen historiaa.

Teeri tarhassa

Nuori urosteeri kasvatustarhassa Keuruun Kalikassa vuonna 1968. Kuva: Erkki Ronkainen/Suomen Riistanhoito-Säätiö/Suomen Metsästysmuseo.

Näyttelyn kuvituksessa tärkein lähde oli Säätiön oma kuva-arkisto. Monet kuvista on julkaistu Suomen Riistassa, mutta mukana on myös ennen julkaisemattomia kuvia. Esillä on myös Rktl:n vuonna 1988 valmistama elokuva Riistantutkimusosasto toimii. Se on Säätiön oman tutkimustoiminnan jälkeiseltä ajalta, mutta kertoo hauskasti riistantutkijoiden työstä sellaisena kuin se oli vielä neljännesvuosisata sitten.

Museon kokoelmiin on kerätty paljon vanhaa riistantutkimuksessa käytettyä teknistä välineistöä. Näistä voi erikseen mainita mm. hautomakoneet ja erikoisen muovilieriöille ääntä tallettavan sanelukoneen. Muutamassa vuosikymmenessä on tutkimuksen tekeminen paljon helpottunut.

Tervetuloa tutustumaan Suomen Riistanhoito-Säätiön ja samalla suomalaisen riistantutkimuksen lähihistoriaan.

Teksti: Pekka Allonen

 

Museokauppa
Keruut
Käpälän jälkiä -uutiskirje
Museoyhdistykseen jäseneksi
Suomen Metsästysmuseo Facebook Suomen Metsästysmuseo LinkedIn TM

Kantapuu

Oikea kaista